Turvallinen ja monimuotoinen työyhteisö tuo parhaan tuloksen

NCC:ssä jokaiselle kestävän kehityksen osa-alueelle on asetettu tavoite, jonka edistymistä myös seurataan. Haluamme mm. alentaa päästöjä, vähentää jätteitä sekä olla monimuotoisia ja eettisiä. Tässä vaiheessa saatavilla ovat vuoden 2018 tulokset ja kolmen vuoden seurannan jälkeen voimme jo selvästi nähdä mihin suuntaan toimintamme on kehittynyt. Tässä blogisarjassani käsittelen jokaista vastuullisuuden osa-aluetta erikseen. Ensimmäisenä vuorossa on sosiaalinen vastuu.

NCC:ssä jokaiselle kestävän kehityksen osa-alueelle on asetettu tavoite, jonka edistymistä myös seurataan. Haluamme mm. alentaa päästöjä, vähentää jätteitä sekä olla monimuotoisia ja eettisiä. Tässä vaiheessa saatavilla ovat vuoden 2018 tulokset ja kolmen vuoden seurannan jälkeen voimme jo selvästi nähdä mihin suuntaan toimintamme on kehittynyt. Tässä blogisarjassani käsittelen jokaista vastuullisuuden osa-aluetta erikseen. Ensimmäisenä vuorossa on sosiaalinen vastuu.

Työssämme kestävän kehityksen parissa on kolme ulottuvuutta: sosiaalinen vastuu, ympäristövastuu ja taloudellinen vastuu. Meneillään olevan strategiakauden alkuun asetettiin mitattavia tavoitteita, jollaisia NCC:llä ei aiemmin ole ollut. Tavoitteiden osalta vertailuvuosi on 2015 ja vuoden 2020 lukujen perusteella voidaan arvioida onnistuminen kokonaisuudessaan.

Kestävän kehityksen sosiaaliseen ulottuvuuteen kuuluvat työturvallisuus sekä yhteiskunnallinen osallistaminen. Näiden kehittymistä mitataan tapaturmataajuuden sekä iän, sukupuolen ja etnisen taustan jakautumisella.

Tavoitteena 0 tapaturmaa

NCC:llä työturvallisuuteen suhtaudutaan erittäin vakavasti. Tavoitteenamme on, että työmailla ja työpaikoilla ei satu yhtään tapaturmaa. Työturvallisuuden edistämiseksi järjestetään mm. konserninlaajuisesti vuosittain Awareness Day, jonka tavoitteena on lisätä osaamista ja tietoisuutta oikeista ja turvallisista toimintatavoista. Työturvallisuuden työkaluista mainittakoon Hiljainen kirja, jonka avulla voi opastaa oikeita toimintatapoja, vaikka yhteistä kieltä ei olisikaan, sekä Time Out, toimintamalli vaaratilanteisiin, jotka ovat kaikkien NCC:läisten käytössä jatkuvasti.

Tapaturmataajuus kuvaa yhden tai useamman päivän poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrää miljoonaa työtuntia kohden. NCC:ssä tapaturmataajuus vuonna 2018 oli 9,5, kun tavoitteena oli ≤ 3,5. Vertailuvuoden 2015 tapaturmataajuus oli 7,2, joten koko konsernin tasolla työturvallisuus on kehittynyt väärään suuntaan.

Työturvallisuus on ensisijaisesti asenteista kiinni ja myönteinen kehitys on mahdollista hyvinkin nopealla aikataululla; työkalut turvalliseen työntekoon ovat jokaisen saatavilla. Suomessa olemme saavuttaneet useita voittoja työturvallisuuskilpailuissa, mikä on osoitus siitä, että asenne työturvallisuuteen liittyen on oikea ja osaamista kyllä löytyy. Työturvallisuuden parantaminen ei ole kustannuskysymys vaan päinvastoin, sillä jokainen tapaturma aiheuttaa myös työnantajalle kustannuksia. Kukaan ei varmasti myöskään halua loukkaantua töissä. Meidän on vain jatkettava työtämme turvallisuuden eteen, hyödynnettävä kaikki käytössä olevat työkalut ja muistettava, että oikealla asenteella käännämme tapaturmataajuuden kehityssuunnan oikeaksi, kohti nollaa.

Heijastavatko työntekijämme ympäröivää yhteiskuntaa?

Tuemme ja kunnioitamme kansainvälisiä ihmisoikeuksia koskevia yleissopimuksia ja edistämme monimuotoisuutta ja tasa-arvoa. Meillä kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti ja kaikilla on tasavertaiset mahdollisuudet sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin ja sen ilmaisuun, seksuaaliseen suuntautumiseen, etniseen taustaan, uskontoon, toimintarajoitteeseen ja ikään katsomatta.

Jotta pystymme olemaan kilpailukykyinen yritys sekä tarjoamaan sellaisia tuotteita, palveluita ja konsepteja, joista asiakkaat ovat valmiit maksamaan, meidän tulee ymmärtää ympäröivää yhteiskuntaa olemalla osa sitä. Sosiaalinen integraatio tarkoittaa myös sitä, että olemme houkutteleva työnantaja, joka kuvastaa yhteiskuntaa, jossa toimimme. Yhteiskunnallisen osallistamisen tavoitteita on NCC:llä kaikkiaan kolme ja ne liittyvät työntekijöidemme ikään, sukupuoleen ja monimuotoisuuteen:

  • työryhmässä ei saa olla 70 % enempää saman ikäryhmän edustajia( ikäryhmät ovat ≤ 34, 35-50 ja yli 50 vuotiaat)
  • saman sukupuolen edustajia ei pitäisi samassa työryhmässä olla yli 70 prosenttia
  • monimuotoisuuden osalta tavoite on korkein, sillä tavoitteena on heijastaa ympäröivää yhteiskuntaa 100 %:sti.

Yhteiskunnallisen osallistamisen mittareiden seuraaminen on ollut haastavaa, koska henkilöstöjärjestelmiämme ei ole rakennettu tämän kaltaisten muuttujien seurantaan. Niinpä tavoitteiden kehittymisen seuranta on rajattu yhteensä 29 johtoryhmään. Näiden ryhmien osalta ikäjakaumalle asetettu tavoite täyttyi kaikissa seuratuissa ryhmissä, sukupuolen osalta tulos oli 66 %.

Ympäröivän yhteiskunnan heijastamisen seuranta on kolmesta tavoitteesta kaikista haastavin, sillä sen lisäksi, että yhteiskunta on jatkuvassa muutoksessa, se myös näyttää alueellisesti hyvin erilaiselta; Kuopion Saaristokaupungissa monimuotoisuus ei tarkoita samaa kuin Helsingin Mellunkylässä ja meillä on toimintaa kummassakin kaupungissa. Seurannan mukaan heijastamme 45 % ympäröivää yhteiskuntaa, joten tavoitteeseen 100 % on vielä matkaa.

Silti rekrytoinneissa meidän tulee luonnollisesti keskittyä parhaan osaamisen eikä tietyn demografisen ryhmän edustajan löytämiseen – tilanteessa, jossa osa ammattiryhmistämme on ainakin perinteisesti hyvin homogeenisiä. Kaltaiseni keski-ikäisen, täysin suomalaistaustaisen omakotitalossa asuvan naimisissa olevan perheellisen ukon on hyvin helppo sulautua osaksi joukkoa NCC:n Tampereen toimistolla, mutta kun menen pääkonttorille Solnaan, kuulunkin yhtäkkiä etniseen vähemmistöön.

Rakentamisen toimiala koskettaa kaikkia yhteiskunnan jäseniä, sillä jokainen meistä käyttää päivittäin rakentamisen tuottamia palveluita ja tuotteita. Jotta pystymme parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntämään rakennettua ympäristöä sekä rakentamaan yhteiskuntaa, johon kaikki sen jäsenet voivat tuntea kuuluvansa, tulee meidän aktiivisesti tehdä edelleen töitä turvallisen ja monimuotoisen liiketoimintakulttuurin eteen.

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


  • Piia Kauppinen

    28 kesäkuu, 2019 21:43

    Koen henkilökohtaisesti suomalaisen sanattomuuden kulttuurin olevan muutoksessa siten jotta vaikeistakin asioista on ruvettu avoimesti keskustelemaan. Nuorempi sukupolvi on avtiivisempi ilmoittamaan turvallisuus havainnoista sekä rohkeasti kertomaan myös jos on tapahtunut mahdollinen työtapaturma, eikä asioita enää suostuta painelemaan villaisella. Näen että ehkä tämän muutoksen vuoksi kaikella rakennus alalla on tapaturma taajuudet nousseet, eikä sitä pidä mielestäni säikähtää vaan jatkossakin tukea avoimuuden linjaa sekä noudattaa lainsäädäntöä jossa on ilmoittamis velvoite jokaisella. Nuoremmalla sukupolvella on avoimempaa kanssakäymistä erilaisten kulttuurien ja ihmisryhmien kanssa jo kouluajoiltansa, tässä meillä vanhemmalla väellä voipi olla opettelemisen paikka. Muistettavaa on jotta tulit sitten mistä kulttuurista tai ihmisryhmästä hyvänsä, niin huonoa käyttäytymistä ei kenenkään tasvitse sietää.