Maailmanlaajuisesti resurssien riittävyyskysymykseen herättiin toisen maailmansodan jälkeisen taloudellisen kasvun nopeimpien sivuvaikutusten realisoituessa. Tämä kehitys eteni siihen, että ensimmäinen merkittävä YK-johtoinen ilmastokokous pidettiin 1992 Rio de Janeirossa. Siellä allekirjoitettiin Rion julistus, mikä sementoi perustan kestävän kehityksen työlle, kuten sen nykyään ymmärrämme kehityksenä, missä taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät näkökulmat ovat tasapainossa.
Kuten tiedämme, vielä tästä ei tullut suurta muutosta resurssien käyttöön, mutta kestävä kehitys ja erityisesti ympäristönäkökulma kehittyi vaietusta asiasta joillakin alueilla merkittäväksi liiketoiminnaksi. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa Nesteen uusiutuvan dieselin teollisen valmistuksen alkaminen vuonna 2007. Myös NCC:llä tehtiin näihin aikoihin ensimmäisiä askelia resurssitehokkuuden kehittämiseksi, mutta aika ei ollut vielä niille kypsä.
Ehkä merkittävimpänä kehityksenä oli ympäristönäkökulman kiteytyminen ilmastokysymykseksi ja huoleksi ilmaston lämpenemisen vaikutuksista. Todellinen murros suhtautumisessa ympäristö- ja erityisesti ilmastoasioihin tapahtui 2018, kun YK:n alainen hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi raportin, jossa todettiin ilmaston lämpenemisen rajoittamisen 1,5 asteeseen vaativan välittömiä ja merkittäviä toimenpiteitä. Käytännössä tämä raportti herätti monet toimimaan ja tekemään merkittäviä sitoumuksia päästöjen vähentämiseksi.
Yhtenä monista EU-tasolla tehdyistä toimenpiteistä oli päätös valjastaa rahoitusmaailma mukaan ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön. Tämän seurauksena on luotu EU-taksonomia-asetus, joka ainakin EU-tasolla tulee merkittävästi edistämään vihreää siirtymää. Vihreäksi siirtymäksi kutsutaan käynnissä olevaa merkittävää päästöjen vähennystä irtautumalla fossiilista polttoaineista mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.
EU-taksonomian on tarkoitus vaikuttaa ilmastonmuutosta laajemmin ympäristöasioihin ja yksi sen lähtökohdista on merkittävä vaikutus ympäristönäkökulmiin, joita taksonomiassa ovat:
- ilmastonmuutoksen hillintä
- ilmastonmuutokseen sopeutuminen
- vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
- siirtyminen kiertotalouteen
- ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
- luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
Näkökulmat ovat siis paljon laajemmat, kuin pelkkä ilmastonmuutos. Kuitenkin sen hillintä ja siihen sopeutuminen on se, mistä lähdetään liikkeelle, sillä siihen liittyvä EU-tason valmistelutyö on pisimmällä.
Ilmastonmuutos on ympäristöön liittyvistä kysymyksistä kaikkein akuutein. Viimeisin, 24.2. julkaistu IPCC:n raportti oli erittäin hälyttävä ja alleviivasi välittömien toimenpiteiden tärkeyttä, jotta mahdollisuutta rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen ja siitä seuraavien peruuttamattomien ja jopa olemassaoloamme uhkaavien seurauksien välttämistä ei menetetä. Toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi on jatkossa meidän kaikkien asia. NCC:n näkökulmasta EU-taksonomia on erityisesti mahdollistaja hankkeissa toteutettaville vähähiilisyystoimenpiteille. Useinhan vähähiilisyyteen liittyvät toimenpiteet ovat hankkeissa myös kustannuskysymyksiä ja ylipäänsä vihreän rahoituksen tarkoitus on pohjimmiltaan mahdollistaa vähähiilisyyteen ja ympäristöasioihin liittyvien keinojen käyttäminen.
Kuten kehitys ilmastonmuutokseen torjuntaan liittyvien toimenpiteiden kehityksessä yleisesti, on EU-taksonomiakehitystä tehty hyvin nopeassa tahdissa ja on myös syytä todeta, että lainsäädäntö on osin kesken ja paikoin puutteellinen. Mutta isossa kuvassa on jo tiedossa, mitä EU-taksonomia tarkoittaa. Tässä vaiheessa on ilmeistä, että EU-taksonomialla tulee olemaan selkeä vaikutus myös rakennusalalle. Rakentajina meidän on tärkeää ymmärtää, miten EU-taksonomia vaikuttaa lisäksi asiakkaisiimme, ja miten me voimme auttaa heitä taksonomiavaatimusten täyttämisessä. Tärkeänä osana tätä asiakasnäkökulmaa on vähähiilisyyden hallinta. Niin EU-taksonomia kuin vähähiilisyyden keinot tulevat jatkossa olemaan osa yhä useampaa rakennusprojektia ja siten myös osa yhä useamman NCC:läisen päivittäistä tekemistä.
Piia Kauppinen
11 huhtikuuta, 2022 22:06Kiitos jutusta. Taksomomiassa myös rakennus jäte voitaisiin palauttaa tuottajalle ja/tai muuhun uusio kiertoon joka voisi vaikuttaa vähähiilisemmän talouden kokonais vaikutukseen. Jätekin voisi olla tulo eikä pelkästään vain menoerä.