NCC kutsui marraskuussa järjestettyyn RecoTech-tapahtumaan opiskelijat Delpine Rumon, Aleksi Leppäsen, Georgii Verkhushan ja Taras Protchenkon haastamaan rakennusalaa entistä kunnianhimoisempiin kiertotalousratkaisuihin.
Alallamme on perinteisesti aika vakiintuneet toimintatavat. Tarvitsemme opiskelijoita, nuoria ammattilaisia ja startupeja haastamaan meidät ‘vanhat pierut’ ja kyseenalaistamaan itsestäänselvyydet. Tästä syystä halusimme kutsua RecoTech-tapahtumaan myös neljä NCC:n projekteissa mukana ollutta opiskelijaa pitchaamaan kiertotaloudesta rakennusalalla.
Vastuu kiertotalousratkaisuista saatava osaksi prosessia
– Kierrätys ei ole yhtä kuin kiertotalous. Rakennusalan on vaadittava itseltään enemmän, sanoo Design Researcher Delphine Rumo Aalto-yliopiston Creative Sustainability -ohjelmasta.
Rumo on lopputyössään tutkinut rakennusteollisuudessa yleisesti käytetyn ja edullisen kipsilevyn kiertoa. Suuri osa kipsilevystä päätyy kertakäytön jälkeen kaatopaikalle.
– Ennen kierrätykseen viemistä pitäisi katsoa, miten materiaaleja voi käyttää uudelleen. Tämä edellyttää, että ne suunnitellaan purettaviksi, Rumo sanoo NCC:n Dome of Visions -paviljongin lavalla.
– Kiertotalousratkaisut pitää saada osaksi kaikkia projekteja hankesuunnittelusta toteutukseen, ei sattumanvaraisesti yksittäisiin projekteihin. Tällä hetkellä esimerkiksi ylijäämämateriaalien hyödyntämisen varmistaminen on yksittäisten työmaapäälliköiden aktiivisuudesta kiinni, kertoo Aleksi Leppänen havainnoistaan rakennustyömailla.
Rakennusalan DI:ksi Tampereen yliopistosta valmistuva Leppänen haluaa kiinnittää huomiota myös rakennustyömailla käytettävien suojarakenteiden standardisointiin.
– Suojaus räätälöidään paikan päällä kuhunkin kohteeseen. Uudelleen hyödyntäminen ei onnistu ja ne päätyvät jätteeksi.
Kiertotalous vaatii hyvää kaupunkisuunnittelua
Hämeen ammattikorkeakoulussa ympäristötekniikkaa opiskelevat Georgii Verkhusha ja Taras Protchenko pitchaavat tehokkaammasta kaupunki-infrastruktuurin suunnittelusta. He haastavat suunnittelemaan ja muotoilemaan kaupunkiympäristöä suurempina kokonaisuuksina kuin vain yksittäisinä rakennuksina.
– Infrastruktuuri on kiertotalouden mahdollistaja – tai estäjä. Kaupunkirakentamisen hajaantuminen (urban sprawl) on ilmiö, joka hankaloittaa tehokkaiden kiertotalousratkaisujen kehittämistä, sanovat Verkhusha ja Protchenko.
– Koko kiertotalouskonseptin ydin on yhteistyö, jota ei voida saavuttaa, jos ihmiset ovat toisistaan erillään.
– Laajemman kaupunkisuunnittelun strategia mahdollistaisi paitsi NCC:n oman hiilijalanjäljen pienentämisen myös kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen laajemmin, jatkavat Verkhusha ja Protchenko.
NCC:n käyttäjäkeskeisen Urban Sense -palvelukonseptin tavoitteena on etsiä kumppaneita innovoimaan yhdessä toimitilojen käyttäjien arkea helpottavia sekä kiertotaloutta ja kiinteistöjen elinkaaren pidentämistä tukevia ratkaisuja. Lisää tietoa vapaista toimitiloistamme: Next Keilaniemessä, OOPS Leppävaarassa, Fredriksberg Konepajan alueella sekä We Land Ruoholahdessa.
