Onnistuuko NCC tavoitteessaan puolittaa CO2-päästöt vuoteen 2020 mennessä?

NCC:ssä jokaiselle kestävän kehityksen osa-alueelle on asetettu seurattava tavoite. Haluamme mm. alentaa päästöjä, vähentää jätteitä sekä olla monimuotoisia ja eettisiä. Tässä vaiheessa saatavilla ovat vuoden 2018 tulokset ja kolmen vuoden seurannan jälkeen voimme jo selvästi nähdä mihin suuntaan toimintamme on kehittynyt. Tässä blogisarjassani käsittelen jokaista vastuullisuuden osa-aluetta erikseen. Toisena vuorossa on ympäristövastuu, jossa painopistealueita ovat ilmasto ja energia sekä materiaalit ja jätteet.

NCC:n työssä kestävän kehityksen parissa on kolme ulottuvuutta: sosiaalinen vastuu, ympäristövastuu ja taloudellinen vastuu. Meneillään olevan strategiakauden alkuun asetettiin tavoitteita, jollaisia NCC:llä ei aiemmin ole ollut; haluamme mm. alentaa päästöjä, vähentää jätteitä, olla monimuotoisia ja eettisiä. Tavoitteiden osalta vertailuvuosi on 2015 ja vuoden 2020 lukujen perusteella voidaan arvioida onnistuminen kokonaisuudessaan.

Jo 50 % jätteistä kierrätetään

Tavoitteenamme on vuonna 2020 uusiokäyttää tai kierrättää 70 % toiminnassamme syntyvästä jätteestä ja lisäksi vähentää jätteen määrää suhteessa liikevaihtoon. Materiaalien ja jätteiden suhteen tavoitteen asetanta noudattelee pitkälti EU:n tavoitetta.

Vuonna 2018 pääsimme 50 % kierrätysasteeseen toiminnassa syntyvän jätteen osalta. Jätteen määrä oli 29 % alhaisempi suhteessa liikevaihtoon kuin seurannan alkaessa. Olemme siis hyvän matkaa siirtyneet kohti 70 %:n tavoitetta, jota myös lainsäädäntökin edellyttää.

Jätteiden lajittelun ja kierrätyksen lisääminen sekä materiaalitehokkuus ovat järkeviä muutenkin kuin vain lainsäädännöllisen pakon vuoksi. Jätteiden syntypaikkalajittelu alentaa jätehuollon kustannuksia, koska jätehuoltoyrityksen on helpompi löytää jatkokäsittely puhtaille, lajitelluille jakeille kuin sekajätteelle. Materiaalien hankintamäärien osalta on hyvä muistaa, että varmuuden vuoksi hankittu ylimääräinen materiaali ei ole pelkästään hankintakustannus, vaan aiheuttaa lisäksi ylimääräisiä käsittelykustannuksia työmaalla sekä kasvattaa jätehuoltokustannuksia.

NCC:n kehittämä Vastuullinen työmaa -konsepti on helppo, kaikkiin projekteihin soveltuva menetelmä esimerkiksi työmaan jätehuollon tehostamiseksi. Uskon myös, että digitaalisen mallintamisen myötä meillä on vielä paljon potentiaalia kehittää materiaalitehokkuutta.

Polttoöljystä puupelletteihin ja uusiutuvan energian sähköön

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi NCC:n tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 50 % vuoteen 2020 mennessä. Päästövähennystavoitteessa ylsimme viime vuonna 32 % vähennykseen, joten tavoite 50 % ei näytä lainkaan mahdottomalta.

Tässä vaiheessa tavoite koskee itse tuotettua energiaa, polttoaineista ja omista kuljetuksista aiheutuvia suoria päästöjä sekä ostoenergian, kuten sähkön ja kaukolämmön, aiheuttamia epäsuoria päästöjä. Mukana eivät ole ne epäsuorat päästöt, joita aiheutuu mm. työmatkaliikenteestä, liikematkustamisesta ja rakennustarvikkeiden valmistamisesta.

Miten vähennys sitten on onnistunut? Suorista päästöistä leijonanosan ovat muodostaneet NCC Industryn asfalttitoiminnan päästöt. Näitä päästöjä on saatu alennettua merkittävästi siirtymällä fossiilisten polttoaineiden käytöstä uusiutuviin polttoaineisiin, kun suuri määrä asfalttitehtaita on muutettu polttoöljyllä toimivista puupelletillä toimiviksi. Valitettavasti Suomessa verotus ei kuitenkaan mahdollista uusiutuviin polttoaineisiin siirtymistä, sillä teollisuuden raskaan polttoöljyn käyttöä tuetaan subventoimalla.

Toinen merkittävä päästöjämme alentanut tekijä on ollut siirtyminen uusiutuvan energian sähkösopimuksiin. Vuosille 2019 ja 2020 riittää kuitenkin vielä työtä tavoitteeseen pääsemiseksi, ja kaikki energian kulutuksen vähenemiseen sekä energiatehokkuuteen tähtäävät toimet ovat tarpeellisia.

Olemme viimeisten kolmen vuoden aikana saaneet aikaiseksi lupaavia tuloksia ja oppineet paljon uutta toiminnan ympäristövaikutusten pienentämisestä. Tästä on hyvä ottaa seuraava askel ja alkaa suunnittelemaan, miten otamme haltuun esimerkiksi kasvihuonekaasujen epäsuorat päästöt tai kuinka edistämme materiaalien käyttöä ja jätteiden käsittelyä kohti kiertotaloutta. Pystymme tekemään uusia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja auttamaan yhteiskuntaa siihen sopeutumisessa. Ilmastonmuutos on uhka myös luontoympäristölle, joten toimemme biodiversiteetin edistämiseksi ja esimerkiksi ekologisen kompensaation pilottihanke osoittavat, että tarve uusille ratkaisuille on todellinen ja me pystymme vastaamaan tarpeeseen.