Kestävä kehitys

Ohkolan elonkirjoa – hemppoja ja villejä lupiineja

“Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus (myös biologinen monimuotoisuus, luonnon kirjo tai elonkirjo) on käsite, jolla laajimman määritelmän mukaan tarkoitetaan kaikkea elollisen luonnon monipuolisuutta.” Edellä mainitun lauseen olen hakenut wikipediasta kertoakseni tiivistetysti yhdellä lauseella, mistä Ohkolan kiviainestoimipisteessämme keväällä 2013 alkaneessa Kiuru2020-projektissa on kysymys. Onneksi minun ei tarvitse tiivistää koko projektia yhteen lauseeseen, vaan sain tilaisuuden raportoida projektin etenemisestä blogin kautta.

Ensimmäinen virallinen tapaaminen Kiuru2020-projektin tiimoilta pidettiin maaliskuussa 2013. Yhdessä Mäntsälän Luonnonsuojeluyhdistyksen edustajien kanssa rajasimme Ohkolan kiviainesalueelta pilottialueeksi neljän hehtaarin alueen, jolla maanvastaanottotoiminta oli jo päättynyt. Hahmottelimme yhdessä millaisen mahdollisuuden maisemointia odottava alue voisi tarjota virkistyskäytölle ja biodiversiteetin kehittämiselle. Päämääränä oli, että emme haluaisi tehdä maisemointia perinteiseen tapaan istuttamalla männyntaimia riviin, vaan saada alueelle ihan jotain muuta.  Ja siitä se ajatus sitten lähti…

Komealupiinit syrjäyttävät alkuperäiset niittykasvit tehokkaalla leviytimisellään.

Pyörittelin työpöydälläni suunnitelmakarttaa alueesta ja tein hahmotelmia ja visioita miten aluetta voisi hyödyntää. Kartalle piirtyi paahdekasvirinne, pirunpelto, istutettuja haapoja, teatteri sekä grillausalue. Saadakseni hieman lisää perspektiiviä Ohkolan Kiuru-projektin mahdollisuuksista kävin toukokuussa mielenkiintoisella retkellä Vuosaaressa yhdessä Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa. Tutustuimme Vuosaaren täyttömäkeen, jonka maisemointi on ollut kymmenien vuosien sinnikäs projekti. Täyttömäki oli mielestäni vaikuttava esimerkki siitä, miten täysin ihmisen toiminnan aikaansaannoksista, vanhasta kaatopaikasta ja maankaatopaikasta on luotu luonnoltaan erittäin monipuolinen retkeilyyn ja virkistyskäyttöön soveltuva alue. Huipulta oli loistavat maisemat, mäen rinteessä kaunis keväinen niitty ja paikoin paahdekasvien valtaamaa karumpaa rinnettä. Mäen notkossa lehto ja upeasti rakennetun kurun kautta takaisin mäen laelle kiivettyä maisemat olivat kuin lapissa.  Alueen toiminnasta kertovaa blogia voi seurata osoitteessa:  http://vuosaarenhuippu.blogspot.fi/.

Biologisesti hajoava NCC Spuma koostuu kuumasta vedestä, maissi- ja sokeritärkkelyksestä sekä kookosöljystä.

Eräänä aurinkoisena kesäkuun aamuna päätin ryhtyä tuumasta toimeen ja järjestin ensimmäisen konkreettisen toimenpiteen Ohkolan biodiversiteetin kehittämiselle. Ajelin Ohkolaan takakontissani lapio, raivaussaha sekä puutarhatyökaluja päämääränäni tehdä alueelle erillisiä testialueita, joissa tullaan testaamaan erilaisia menetelmiä komealupiinin torjuntaan. Komealupiini on kaikessa komeudessaan vieraslaji, joka tehokkaalla leviämisellään syrjäyttää alkuperäislajit ja täten heikentää biodiversiteettiä. Testialueet on jaettu seuraavasti: Yhdellä alueella testataan NCC Spuma -torjuntamenetelmän tehoa, yksi alue on ruiskutettu Roundupilla ja yhdeltä alueelta kitkimme lupiinit juurineen. Lähtökohtaisesti ajattelen torjunnan olevan melko haastavaa, koska luettuani ProGradun komealupiinin levittäytymiskyvystä ja taimien kasvuun vaikuttavista tekijöistä vaikutti siltä, ettei komealupiini vähästä säikähdä. – Yhden lupiinin kukinto voi tuottaa jopa yli tuhat siementä, ja siemenet voivat säilyä itämiskykyisinä yli 50 vuotta. Aika näyttää miten meidän testialueidemme torjuntamenetelmät tehoavat komealupiiniin.

Vaikka alueella ei ole konkreettisesti tehty vielä lupiinin torjuntaa suurempia toimenpiteitä, sain juhannusviikolla ilahduttavan sähköpostin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtajalta, Olli Elolta, joka oli käynyt inventoimassa alueen kasvillisuutta. Hän oli löytänyt alueelta jo nyt 39 eri kasvilajia, muun muassa ukontulikukan. Hänen mukaansa alue edustaa siis jo nyt melko rikasta biodiversiteettiä. Lintuhavaintoina alueelta oli bongattu pikkutylli ja 10 hemppoa.

Tästä on hyvä jatkaa – kohti käytännön toimenpiteitä.

Hanna Haukilahti
Suunnitteluinsinööri

Vierasbloggaaja