Tutkimushanke aloitettiin vuonna 2015 Mäntsälän Ohkolan kiviainesalueella Villi Vyöhyke ry:n avustuksella. Onnistumista seurattiin muutaman vuoden ajan ja Ohkolan tulokset vaikuttivat niin lupaavilta, että tutkimusta haluttiin jatkaa. Selvää näyttöä ei Ohkolasta vielä saatu, mutta tutkimus antoi viitteitä, joiden mukaan puutuhkan aiheuttama maaperän pH:n nostaminen voisi heikentää lupiinin kasvua.
Vuonna 2018 hanketta jatkettiin Nokian Myllypuron kiviainesalueella, jonne saatiin Jyväskylän yliopistosta pro gradu -tutkija Anna Tuominen jatkamaan tutkimusta.
–Tutkimuksessa selvitettiin, voisiko puutuhkalla nostaa kasvualustan pH:n lupiinille epäedullisen korkeaksi, ja voisiko rakeistetulla tuhkalla torjua lupiinia piennaralueilla. Tuhkan vaikutuksia siementen itävyyteen ja taimien kasvuun testattiin sekä laboratoriossa kasvatuskaapissa että ulkona kasvatusastioissa, Anna Tuominen kuvaili tutkimusta.
Tänä vuonna 2020 tutkimus saatiin päätökseen ja siitä selvisi, että kasvatuskaappikokeissa tuhka heikensi lupiinin itämistä ja kasvua, mutta ulkokokeissa rakeistettu tuhka ei muuttanut kasvualustan pH:ta eikä käsittelyillä ollut vaikutusta lupiinin itävyyteen tai kasvuun.
–Ulkokokeissa suurellakaan tuhkamäärällä ei saatu laboratoriokokeita vastaavia tuloksia, joten rakeistetun tuhkan levittäminen pientareille saattaisi ennemminkin lannoittaa lupiinia kuin estää sen kasvun, Tuominen totesi.
Tutkimustulosten mukaisesti NCC on todennut, ettei puutuhkan avulla päästy toivottuun lopputulokseen ja päättänyt lupiinintorjuntatutkimuksen tältä osin.
Katse on kuitenkin käännetty eteenpäin ja Villi Vyöhyke ry:n kanssa on kehitetty uusi kokeilu Espoon Ämmässuon Ekomo-alueelle, jossa testataan nyt kivituhkan vaikutusta lupiiniin ja kotoperäisiin niittykasveihin. Alueelle on tehty yhdessä HSY:n ja alueen muiden toimijoiden kanssa Pörriäisbaari, jossa niitty on merkittävässä roolissa ja tarjoaa luontevan mahdollisuuden testata kivituhkan vaikutuksia.
Haitallisten vieraslajien on yleisesti katsottu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta ja siitä muodostuvaa luonnon omaa ekosysteemiä. Komealupiini on yksi tällaisista lajeista. Se syrjäyttää tehokkaasti kotoperäisiä niittykasveja ja sen lisääntymistä on vaikea pysäyttää.
Lupiinin juuristoa, kuva Villi vyöhyke ry.
