Kiertotalous synnyttää rakennusalalle uudenlaista liiketoimintaa

Tuoreen hollantilaisen raportin mukaan vain 9 % maailman kulutuksesta kuuluu kiertotalouteen. Raportissa sanotaan maailmantalouteen pumpattavan vuosittain lähes 93 miljardia tonnia resursseja ja vain kahdeksan miljardia tonnia kierrätetään. Asuminen ja infrastruktuuri ovat jalanjäljeltään suurimmat sektorit. Niiden osuus vuosittain käyttöön otettavista materiaaleista on 42 miljardia tonnia.

Tammikuussa valmistunut raportti vahvistaa käsitystä siitä, että rakennusala on todellakin se 40 % -sektori, joka sen sanotaan olevan. Viittauksella 40 % -sektoriin tarkoitetaan sitä, että rakennusala käyttää 40 % maailman raaka-aineista ja aiheuttaa 40 % kasvihuonekaasupäästöistä. Koska rakennusala on erittäin materiaali- ja päästöintensiivinen, mutta samaan aikaan myös välttämätön osa toimiva yhteiskuntaa, voidaan sillä katsoa olevan erityinen vastuu parantaa totuttuja toimintatapoja.

Tavoitteena resurssien mahdollisimman pitkä kierto

Kiertotalouden perusajatuksena on, että erilaiset resurssit, kuten tuotteet, materiaalit ja ravinteet, säilytetään taloudessa silloinkin, kun ne ovat saavuttaneet elinkaarensa lopun. Perusajatukseen kuuluu myös suunnittelu ja valmistus siten, että resurssit pysyvät kierrossa mahdollisimman pitkään, sekä jätteen ja hukan minimointi. Luonnonvaroja käytetään säästäen ja materiaalitehokkaasti, kun ylijäämämateriaalit muuttuvat raaka-aineiksi. Kulutustottumusten näkökulmasta kiertotalouden lähtökohtana omistamisen sijaan on palveluiden hyödyntäminen, eli jakaminen, vuokraaminen sekä kierrättäminen, jolloin arvontuotanto tapahtuu aineettomasti.

Ruotsissa herätty, Suomi haluaa kärkeen

Ruotsalaisen selvityksen mukaan maan talous menettää vuosittain yli 40 miljardia kruunua koska maa on tehoton kiertotalousajattelun osalta . Jokaisesta Ruotsissa käytetystä 100 kruunusta 98 kruunua käytetään uuden hankkimiseen ja vain kaksi kruunua sadasta lasketaan kulutettavan kiertotalousajattelun mukaisesti. Maan jätehuollon ja kierrätyksen keskusjärjestö Återvinningsindustrierna on tämän vuoden alussa käynnistänyt aloitteen eri teollisuudenalojen kutsumiseksi mukaan sitoutumaan kiertotalouteen. Sitoumuksessa on nyt mukana kymmenkunta yritystä, myös NCC, ja sitoumuksessa yritykset lupaavat lisätä kierrätettyjen materiaalien käyttöä, lisätä kierrätettyä ja kierrätettävää tarjoomaansa sekä myötävaikuttaa kiertotalousajattelun positiiviseen kehittymiseen. Suomi vaikuttaa olevan joitakin askeleita Ruotsia edellä kiertotalouteen siirtymisessä.

Suomen nykyisellä hallituksella on tavoitteena nostaa Suomi kiertotalouden kärkimaaksi vuoteen 2025 mennessä. Kehittymistä kohti kiertotaloutta on edistetty esimerkiksi Sitran luomalla kansallisen kiertotalouden tiekartalla sekä hallituksen ja Sitran yhteisellä kiertotalouden toimenpideohjelmalla. Konkreettisina esimerkkeinä kiertotalouden kehittymisestä voidaan pitää Metsä Groupin Äänekoskelle rakentamaa biotuotetehdasta, joka hyödyntää myös sellunteossa syntyvät sivuvirrat, sekä Sitralle Maailman talousfoorumin yhteydessä myönnettyä maailman johtava julkisen sektorin kiertotaloustoimija -tunnustusta. Kiertotalouteen siirtyminen ei kuitenkaan tarkoita pelkästään teollisuuden mittavia investointeja tai viranomaisten tekemää sääntelyä, vaan vaatii jokaiselta uudenlaisia toimintatapoja ja kulutustottumuksia.

Kiertotaloudesta tulevaisuuden liiketoimintaa

Kiertotalous on synnyttänyt ja synnyttää vielä lisää uudenlaisia liiketoimintamalleja, jotka tulevat syrjäyttämään tänä päivänä itsestään selvinä pidettyjä liiketoimintoja ja tottumuksia. Miten tätä kiertotaloutta voi sitten hyödyntää rakennusalalla?

Vastauksemme on ”lukuisin eri tavoin”. NCC:llä kiertotalous näkyy toiminnassa jo nyt eri muodoissa ja useissa hankkeissa. Näistä muutamia esimerkkejä ovat

• Loop Rocks -sovellus maamassojen kierrättämiseen
• Design for Deconstruction -tutkimus
• kiviainesalueiden biodiverstiteetin Kielo-hanke
• vanhoja reunakiviä päällystävä Profiilibetoni (kuvassa)
• hiilijalanjälkeään pienentänyt Opaalitalo Vantaan asuntomessuilla
• kiinteistön energiadataa hyödyntävä MySchool-palvelu
• Joutsenmerkkiä tavoitteleva asuinkerrostalohanke materiaalivalintoineen.

Kehitystyömme kiertotalouden eteen on jatkuvaa, joten listalle on myös luvassa jatkoa.

Jää siis kuulolle. Kerromme pian lisää konkreettisia toimenpiteitä, joita me NCC:llä teemme kiertotalouden edistämiseksi.

Jukka Viitanen
Kehitysjohtaja, Kestävä kehitys, NCC