Meneillään olevan strategiakauden 2016 – 2020 tavoitteena NCC:n hiilijalanjäljen osalta on siirtyä puolta pienempään jalanjälkeen, siis vähentää yrityksemme toiminnan aiheuttamaa CO2-päästöä 50 % verrattuna vuoden 2015 tasoon. Olemme nyt ohittaneet tavoitekauden puolivälin ja viimeisimpien seurantatulosten mukaan alentaneet päästöjämme 35 % kahdessa ja puolessa vuodessa. Tulos on erittäin hyvä, eikä tavoite näytä lainkaan mahdottomalta, kun vain onnistumme pitämään saman vauhdin yllä. Helpot keinot jalanjäljen pienentämiseksi alkavat olla käytetty, joten tarvitaan uudenlaista lähestymistä ja omistautumista asialle.
Tietoa sekä ajattelemisen aihetta energia-asioista ja ilmastovaikutuksista meille tarjosivat HSY:n Ilmastoinfosta Helsingin toimistollemme saapuneet asiantuntijat Mira Soini-Nordström sekä Teemu Kettunen, jotka pystyttivät ständinsä toimiston ala-aulaan. Tarjolla oli tietoa niin ruokailun, asumisen kuin rakentamisenkin ilmastovaikutuksista sekä siitä, millaisia vaikutuksia omilla valinnoillamme on. Esimerkiksi ruokailutottumusten aiheuttamaa ilmastokuormaa pääsi pohtimaan ruokapyramidin ääreen asettelemalla eri ruoka-aineita niiden päästövaikutusten mukaiseen järjestykseen. Ruoan osuus ilmastopäästöistä onkin yllättävän suuri, noin 20 %. Päästöjen kannalta melko perinteinen suomalainen ruokavalio, johon kuuluu aamupuuro, perunaa, porkkanaa ja kotimaista kalaa, on ilmaston kannalta hyvä valinta. Sen sijaan päästöpyramidin huipulla ovat lihat, yllättäen ylimpänä lammas, sekä suklaa, juusto ja katkaravut. Ilmastovaikutusten kannalta pahin on tilanne, jossa valmistettua ruokaa ei syödä, vaan se päätyy hävikkiin.
Asumisen ja rakentamisen energia-asioihin liittyen tarjolla oli tietoa mm. Helsingin kaupungin kaikille avoimista tietokannoista. Esimerkkinä tällaisesta tuore laserkeilausaineisto, jonka avulla voi arvioida kaupungin alueella olevien rakennusten katoilla hyödynnettävissä olevaa aurinkoenergiapotentiaalia. Mikäli on suunnitellut hankkivansa aurinkosähköä omaan kotiinsa, mutta ei ole ehtinyt kilpailuttamaan toimittajia, ei kilpailutusta tarvitse tehdä itse, sillä Aurinkosähköä kotiin -sivustolta löytyy valmiiksi kilpailutettuna toimittajia erilaisiin kohteisiin. Aurinkosähköjärjestelmän mitoitukseenkin löytyy Motivan ylläpitämältä sivustolta apua. Kerrostalossa asuva ei voi suin päin tilata aurinkosähköjärjestelmää itselleen, mutta mielenkiintoista oli kuulla, että keskimäärin neljännes taloyhtiön asukkaan hoitovastikkeesta muodostuu lämmityskuluista ja tuon neljänneksen pienentämiseksi jokainen voi toimia.
Ajatus siitä, että ilmastovaikutusten vähentäminen olisi vain niiden asia, joilla on varaa investoida sähköautoon, maalämpöön ja uuteen passiivitaloon osoittautui tilaisuuden aikana virheelliseksi. Ilmastoystävälliset valinnat näyttävätkin olevan myös lompakkoystävällisiä ja kenellä tahansa on mahdollisuus tehdä hyviä valintoja. Mittavia alkuinvestointeja ei tarvita, vaan tiedostavia ratkaisuja. Mikäli ei päässyt poikkeamaan tilaisuudessa ja haluaisi tehdä hyviä ratkaisuja, mutta ei oikein tiedä mitä ja miten, voi vaikkapa ilmoittautua Energianeuvonnan koulutuksiin tai lähteä mukaan Ilmastoinfon ilmastotreeniin. Ja mikä parasta, nämäkin ovat ilmaiseksi kaikkien saatavilla.
