Kestävä kehitys

Joutsenmerkin kriteerit ohjaavat terveellistä rakentamista – FinnBuild-messuilla keskustelua aamupalatilaisuudessa

FinnBuild-messujen yhteydessä järjestetyssä aamiaistilaisuudessa 11.10. pureuduttiin Joutsenmerkki-rakentamisen saloihin. Tilaisuuden paneelikeskustelussa aihetta lähestyttiin konkreettisen esimerkin kautta: viimeisimpänä Joutsenmerkki-kohteena syyskuussa valmistunut VAV Asunnot Oy:n Kaskelantie 1:n kerrostalokohde.

Joutsenmerkki yleistyy rakentamisessa. Suomesta löytyy Joutsenmerkitty kerrostalo Järvenpäästä, päiväkoti Hyvinkäältä, pienryhmäkoti Kaarinasta, ja useita hankkeita on käynnissä. NCC:n VAV:lle rakentama Kaskelantie 1 on neljäs Suomessa valmistunut Joutsenmerkin saanut rakennuskohde ja suurin asuinkerrostalo. Saint-Gobain järjesti torstaina 11.10. FinnBuild-messujen yhteydessä paneelikeskustelun, jossa laaja panelistien joukko antoi näkemystä Joutsenmerkki-rakentamisesta sekä oppeja Kaskelantien hankkeesta mm. tilaajan, rakentajan, suunnittelijan ja materiaalitoimittajan näkökulmasta.

– Halusimme tällä tilaisuudella lisätä tietämystä kestävän kehityksen arvojen mukaisesta rakentamisesta ja siitä, mitä Joutsenmerkki voi tuoda tähän yhtälöön, Saint-Gobain Finland Oy:n vastuullisuuspäällikkö Anne Kaiser sanoi.

Paneelikeskusteluun osallistuivat Kaskelantien hankkeen asiantuntijoina VAV Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski, NCC:n hankekehityspäällikkö Laura Majoinen, Arkkitehtitoimisto Kanttia 2 Oy:n arkkitehti Harri Viljamaa sekä Ympäristömerkintä Suomi Oy:n kriteeripäällikkö Karin Bergbom. Keskustelussa olivat myös mukana Sisäilmayhdistys ry:n toiminnanjohtaja Mervi Ahola, Saint-Gobain Finland Oy:n vastuullisuuspäällikkö Anne Kaiser ja ARA:n kehittämisjohtaja Vesa Ijäs. Moderaattorina keskustelussa toimi Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja Mikko Nousiainen.

Mikä on Joutsenmerkki?

Ennen varsinaista paneelikeskustelua Ympäristömerkinnän Karin Bergbom johdatti yleisön Joutsenmerkintään ja sen vaatimuksiin.

– Joutsenmerkinnän tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia. Se on paljon yksinkertaisempi kuin esimerkiksi vain rakennusten ympäristöluokitukseen käytettävä BREEAM, ja siten kuluttajankin helpommin ymmärrettävissä. Joutsenmerkki on myös EU:n ympäristömerkinnän ohella hyväksytty merkinnäksi, jota uuden hankintalain mukaan voidaan vaatia hankinnan kohteelta.

Miten Joutsenmerkki-tavoite näkyy suunnittelijalle?

Joutsenmerkki on pohjoismainen ympäristömerkki, jonka kriteerit liittyvät energiaan, monimuotoisuuteen, kemikaaleihin ja kiertotalouteen. Joutsenmerkin saadakseen kiinteistön on oltava energiatehokas ja siinä on kiinnitettävä erityistä huomiota sisäilmaan sekä käytettyihin kemikaaleihin ja rakennusmateriaaleihin.

– Ympäristöluokitustyökalut ohjaavat konkreettisesti rakentamista. Joutsenmerkki kriteereineen on yksi tällainen työkalu, jolla huomioidaan ympäristön kannalta hyvät valinnat, Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja Mikko Nousiainen sanoi.

– Joutsenmerkki ohjaa suunnittelua hyvään suuntaan ja mahdollistaa ns. ekosuunnittelun lähtökohdista riippumatta. Kun ollaan päätetty hankkia Joutsenmerkki rakennuskohteelle, se asettaa kaikille yhteisen tavoitteen, jota kohti pyritään, Arkkitehtitoimiston Kanttia 2:n arkkitehti Harri Viljamaa totesi.

Mitä Joutsenmerkki tarkoittaa rakentajalle?

Joutsenmerkin kriteerejä tiukennettiin viimeksi 2016, jolloin myös VAV:n ja NCC:n Kaskelantien Joutsenmerkki-hanke käynnistyi. Se onkin ensimmäinen uusin kriteerein rakennettu kohde. Rakentamiseen Joutsenmerkin vaativat kriteerit näkyvät erityisesti tarkassa suunnittelussa ja hankinnoissa. NCC oli vahvasti mukana hankkeen suunnitteluvaiheessa ja vastasi rakennusprosessin Joutsenmerkki-kriteerien toteuttamisesta.

– Kaikki käytettävät materiaalit ja niiden kemikaalisisällöt tuli selvittää etukäteen ja hyväksyttää Joutsenmerkillä. Erityisesti niin sanotut hiipivät aineet tuli saada poistettua käytöstä, mikä oli mahdollista valvonnalla sekä työmaalla kattavalla perehdytyksellä, NCC:n Laura Majoinen sanoi.

Erityishuomiota kiinnitettiin myös jätteenkierrätykseen. Etukäteen mietittiin työvaihekohtaisesti, mitä jätteitä syntyi, miten nämä kerätään työkohteesta ja miten saadaan päätymään oikeaan paikkaan. Yksi Kaskelantien onnistumisista olikin upea 74 prosentin kierrätysaste.

Myös Joutsenmerkityn rakentamisen kustannuksista keskusteltiin yleisöstä tulleen kysymyksen myötä. Kaskelantien kohteessa resursoitiin kaksi työmaainsinööriä normaalin yhden sijaan, joka kuitenkin hankkeen edetessä tarkoitti parempaa projektin hallittavuutta.

– Se, että pystyimme rakentamaan Joutsenmerkityn asuinkerrostalon ARA-rahoituksen vaatimuksen puitteissa, kertoo, että Joutsenmerkki-rakentaminen ei ole merkittävästi kalliimpaa, VAV Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski totesi.

Mitä Joutsenmerkki tarkoittaa talon asukkaille?

– Nykyään asukkaille on erityisen tärkeänä mielenkiinnon kohteena rakennusten sisäilma. Kaskelantien kohde on ollut erityisen suosittu ja hakemuksia vuokra-asuntoihin tuli noin 2000. Hakijoita kiinnostivat tietenkin myös kohtuuhintaiset asunnot ja hyvä sijainti, Ojankoski kertoi.

Sisäilmayhdistys ry:n toiminnanjohtajan Mervi Aholan näkemys Joutsenmerkin vaikutuksista sisäilmaan olivat kriittisemmät.

– Joutsenmerkityt rakennustuotteet ja Joutsenmerkitty rakennus eivät sinällään takaa hyvää sisäilmaa rakennukseen, vaan koko rakennusprosessi vaikuttaa siihen, millainen sisäilma rakennuksessa tulee olemaan; esimerkiksi seurataanko betonin kuivumista ainoastaan laskennallisesti vai mittauksilla.

Tähän Ympäristömerkinnän Karin Bergbom vastasi, että Joutsenmerkityn rakennuksen osalta vaatimus on mittaukset. Kaskelantiellä NCC:n laatujärjestelmän mukaisesti toteutettu työmaan kosteudenhallinta sai erityistä kiitosta ulkopuoliselta asiantuntijalta.

Rakennuksen elinkaari ja sen aiheuttamat ympäristövaikutukset eivät kuitenkaan pääty rakentamiseen.

– Jotta tällainen hieno rakennus säilyy hyvänä, ja sen hiilijalanjälkeä saadaan edelleen hillittyä, vaatii tämä myös osaamista ja kouluttautumista ylläpidon ja huollon puolella, Ojankoski nosti esiin.
Lisäksi yhtenä edellytyksenä ARA-rahoituksen kohteissa, kuten Kaskelantie 1, ovat ARA:n kehittämisjohtajan Vesa Ijäksen mukaan kohtuulliset asumiskulut.

– Asumiskuluihin voidaan vaikuttaa Joutsenmerkkitalon kaltaisilla hankkeilla, jossa rakentamisvaiheen ratkaisuja ohjataan suunnitelmallisesti elinkaaren näkökulmasta.

Mikä on Joutsenmerkki-rakentamisen tulevaisuus?

Ijäs mainitsi myös valmisteilla olevan lainsäädännön ja Ympäristöministeriön ns. ”rakentamisen resepti”-hankkeen, jonka tavoitteena on, että kaikki rakennuskohteessa käytetyt materiaalit ovat tiedossa ja tunnettuja. Joutsenmerkityssä rakennuksessa kaikki käytetyt tuotteet ovat Ympäristömerkinnän tietokannassa, joten Joutsenmerkitty rakentaminen on jo askel kohti tulevaa lainsäädäntöä. Bergbom kertoi, että Ympäristömerkinnän tietokantaa aiotaan päivittää helppokäyttöisemmäksi. Myös Joutsenmerkityn rakentamisen kriteerit ovat tulossa päivitettäviksi lähivuosina.

Ruotsissa Joutsenmerkitty rakentaminen on hurjassa kasvussa, Suomi seuraa nyt perässä. VAV Asunnot Oy on kehityksessä etujoukoissa. Toimitusjohtaja Ojakoski nimittäin kertoi VAV Asunnot Oy:n hallituksen päätöksestä, jonka mukaan he rakennuttavat tästä eteenpäin kaikki uudet asuintalonsa Joutsenmerkin ympäristövaatimusten mukaisesti.

– Hakunilan Kaskelantie 1:een noussut, Suomen suurin Joutsenmerkki-kiinteistö oli kokeiluhanke. Nyt ekologinen rakentaminen muuttuu kokeilusta osaksi arkipäivää, kun kaikki yhtiön tulevat vuokra-asunnot toteutetaan täyttämään Joutsenmerkin kriteerit, hän sanoi.

Vierasbloggaaja