Karakalliontie 1 -uudisrakennushankkeen kolme asuinkerrostalorakennusta toteutetaan pohjoismaisen Joutsenmerkin kriteeristön mukaisesti. Yksi sen vaatimuksista on, että rakennukset luokitellaan nykyisten säädösten mukaiseen A-energialuokkaan, joka on energialuokista tehokkain.
– Energiatehokkuuden vuoksi talojen lämmöntuotantojärjestelmäksi valittiin maalämpö. Lisäksi talojen katoille asennetaan aurinkopaneelijärjestelmä, jolla mahdollistetaan, että rakennusten kesäaikainen kiinteistösähkönkulutus kuitataan pääosin aurinkoenergialla. Maalämpöjärjestelmä sekä aurinkopaneelit tuottavat uusiutuvaa energiaa, joka näyttäytyy positiivisena energialuokituksen perustana olevassa E-lukulaskennassa ja energiatodistuksessa, NCC:n projektipäällikkö Ina Suutari kertoo.
Karakallion kohteen rakentamista ohjaa myös sille asetettu numeerinen hiilijalanjälkitavoite < 1250 kgCO2/brm2/talo. Kun suurin osa rakentamisen hiilijalanjäljestä muodostuu rakennusten käytönaikaisesta energiankulutuksesta, on uusiutuvien energialähteiden hiilijalanjälki vaihtoehtoisia toteutusmuotoja pienempi kohteen koko elinkaaren aikana.
– Asuinhuoneistojen lämmönjaon toteutamme pääosin vesikiertoisena lattialämmityksenä, jonka avulla olemme saaneet maalämpöjärjestelmän hyötysuhteen mahdollisimman korkeaksi. Vastaavasti aurinkopaneelikentän teho, ja sitä kautta aurinkopaneelien määrä, on optimoitu hankkeen tavoitteiden mukaisesti, Suutari sanoo.
Energiatehokkuus on tärkeää myös kohteen tilaajille, Asuntosäätiölle ja Espoon Asunnoille, jotka haluavat tarjota asiakkailleen ekologista, laadukasta ja kohtuuhintaista asumista.
– Vastuullisena kiinteistönomistajana pyrimme kaikessa toiminnassamme vähentämään ympäristökuormitusta. Maalämpöjärjestelmä säästää sekä ympäristöä että lämmityskuluja, joka vaikuttaa positiivisesti myös asukkaidemme hoitovastikkeeseen, Asuntosäätiön rakennuttamisjohtaja Turkka Keravuori kertoo.
Sopivuus varmistettiin tutkimuksin
Kaikkiin kohteisiin maalämpöjärjestelmä ei sovellu. Karakalliontie 1:n tontti kuitenkin on maalämpöjärjestelmälle otollinen rakennuksien sijaitessa kallion päällä ja tontin koon ollessa riittävän laaja maalämpöjärjestelmälle.
– Maalämpökaivot vaativat tontilta tilaa ja maalämpöjärjestelmä isomman lämmönjakohuoneen kuin kaukolämpö. Nämä tilantarpeet varmistimme yhteistyössä suunnittelijoiden kanssa jo hankkeen aikaisessa vaiheessa. Maalämpöjärjestelmä vaatii paljon yhteensovitusta eri suunnittelualojen kesken, Suutari toteaa.
Tilavaatimusten lisäksi maalämpö edellyttää kallioperältä tiettyjä ominaisuuksia.
– Tontille tehtiin TRT-mittaus, jolla määritettiin maalämpökentän kannalta oleelliset kallion termiset ominaisuudet, sekä EED-simulointi, jolla pystyttiin suunnittelemaan kaivokenttä hyödyntäen TRT-mittauksen tuloksia. Lisäksi rakennuksille on tehty tavoite-energialaskelmat. Näiden avulla maalämpöjärjestelmä on pystytty optimoimaan rakennusten energiantarve huomioon ottaen, NCC:n talotekniikkainsinööri Juho Mäkelä kertoo.
– Suurin oppimme tässä hankkeessa onkin ollut, kuinka kallioperän ominaisuuksissa voi olla saman tontin sisällä suurtakin vaihtelua. Tämä selvisi TRT-mittauksilla, Mäkelä sanoo.
Termit tutuiksi
- Pohjoismainen Joutsenmerkki on Suomen tunnetuin ympäristömerkki. Joutsenmerkin kriteerit varmistavat, että rakennus on ympäristölle parempi koko sen elinkaaren ajan.
- Energiatodistus on rakennuksen energiatehokkuutta kuvaava virallinen asiakirja, jossa kerrotaan rakennuksen energialuokitus.
- Rakennukset luokitellaan laskennallisen energiatehokkuuden vertailuluvun eli E-luvun mukaan eri energiatehokkuusluokkiin. Energialuokka A on paras ja G huonoin.
- E-luku on energiamuotojen kertoimilla painotettu rakennuksen vakioituun käyttöön perustuva vuotuinen ostoenergiankulutus lämmitettyä nettoalaa kohden (kWh/m2/vuosi).
- TRT-mittauksella (Thermal Response Test = terminen vastetesti) voidaan määrittää maalämpökentän kannalta oleelliset kallion termiset ominaisuudet.
- EED-simuloinnilla (Earth Energy Designer) pystytään suunnittelemaan kaivokenttä hyödyntäen TRT-mittauksen tuloksia.